Jutut sisustuksessa on nyt harkinnassa ja hankinnassa. Mulla on jokin ihmeellinen innostus kaikenmaailman eläin juttuihin. Poroistahan olen tykännyt jo kauan, mutta niiden rinnalle on tullut peurat, pikkulinnut ja pöllöt :D Kollaasin ensimmäinen tyynynpäällinen oli Elloksella myynnissä, mutta menetin sen, kun odotin liian kauan (2 päivää). Vähän harmitti ja yritin sitten seuraavan viikon (tai kaksi) katsella että tulisiko sitä palautuksena jostain takas. Tulihan sitä (kerran tai kaksi), mutta en ehtinyt niihinkään käsiksi...
Tyynynpäällinen Ellos, piparkakkumuotti Confetti, lintukoto valaisin FinnishDesignShop, pöllö heijastin Aarikka, käkikello net.anttila, Satumetsä muki Iittala
Kirjaimia olen myöskin ruvennut keräilemään urakalla. Mustat tilasin Ellokselta ja kaikki valkoiset ovat Stockmannilta. Löysin myös vilhelmiinankammarista taulun, jota olen muutamaan otteeseen ihastellut Alvhemin stailauksissa. Tosin taulun sanoma on ollut viimeaikoina melkoisen kaukana omasta mielentilastani, mutta kuten jo aiemmassa postauksessa kerroin, niin kyllä tämä alkaa jo helpottaa.
Tänäänkin meille tuli yläkerrasta katon läpi kylpyhuoneeseen vettä ja vielä suoraan pesukoneen pistorasiaan. Aluksi tietenkin vähän kauhistelin, mutta alkujärkytyksen jälkeen en voinut kuin nauraa... miten kaikki asiat voivat mennä vain niin pieleen parin hassun kuukauden aikana. Tämä elämä voittaa kyllä jokaisen tv-sarjan juonenkäänteet 10-0.
( Ja ihan vähän avatakseni menneiden kuukausien tapahtumia, niin ensin kuoli yksi minulle läheisen ihmisen, elämän tärkein ihminen, hän ei päässyt omaan muistotilaisuuteensa, sillä hänet kadotettiin. Eräällä päiväkoti matkalla jouduimme pikkuisen kanssa keskelle työmaalla sattuvaa räjähdystä, selvittiin kuitenkin säikähdyksellä, mutta yhdelle työmiehistä kävi huonosti ja hän sai jotain silmiinsä, se näytti pahalta. Pahin kaikista oli, kun sain kesken päivän puhelun kotiin, että pikkuinen on kadonnut päiväkodista! Ehdin saada paskahalvauksen ja sitten soi ovikello. Siellä se meidän pikkuinen oli kahden vanhemman rouvan kanssa ja oli neuvonut rouville tiensä kotiin. Taloudellinen tilanne meillä nyt on aina ollut heikko, mutta toimeentulotukea en olisi enään ikinä halunnut joutua hakemaan. Pikkuisen ollessa kuitenkin kotona nyt suurimman osan ajasta, aluksi päiväkodin luottamuspulan ja nyt sairastelujen takia, ei minulla ole mitään mahdollisuutta edes yrittää päästä mihinkään töihin tai opiskelemaan. Kaiken kruunaa se, että miehellänikin on omassa työpaikassaan jotain shittiä niskassa, jos se vielä lopettaa työnsä niin... Ei voi kun nauraa )
